map

Torjutaan väärät profeetat

Tarvitsemme yliopistoreformin, jossa erotetaan tutkimus- ja virkamiesyliopistojen roolit toisistaan, toisin sanoen selkeytetään yliopistojen roolia. Ja kyllä, se tarkoittaa korkeakoulujen meritokratiaa.

Tarvitsemme peruskoulun, jossa opetussuunnitelmista poikkeaminen ei olisi mahdotonta tai vaikeaa. Tarvitsemme ainevalikoiman radikaalia uudelleen harkintaa.

Miksi lukioissa ei opeteta omana aineenaan taloustiedettä, jossa yhdistyvät käytännöllisellä tavalla matematiikka, psykologia ja jopa filosofia?

Taloustieteen sovellettavuus eri ammateissa on erinomainen, ja sen kysyntä ei varmasti katoa. Vertailun vuoksi: Suomalaisessa yhteiskuntaopin oppikirjassa opetetaan maalaamaan mielenosoituskylttiä; kansainvälisen IB-lukion (International Baccalaureate) taloustieteen englanninkielisessä oppikirjassa pohditaan yksityiskohtaisesti muun muassa verotuksen ja julkisten tukien mekanismeja sekä kysynnän ja tarjonnan dynamiikkaa.

Lienee selvää, kumpi lähtökohta valmistaa paremmin kansainväliseen kilpailuun.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että voisimme aloittaa heti huomenna palauttamalla koulujen opetussuunnitelmiin logiikan – argumenttien taiteen, joka jo antiikissa ymmärrettiin välttämättömäksi tiedon rakennuspuuksi. Se on paras suojarokotus humpuukia vastaan ja torjuu suhteellisuusvajetta, jota ruokkivat eritoten poliitikot, papit ja media.

Nykyisin tosiasioiden tarjonta on niin runsasta, että emme enää tiedä kenen tosiasioille olisi antauduttava. Jokseenkin jokaisella eturyhmällä on omat faktansa, joille ne vaativat muita alistumaan. Ihmiset mätkivät toisiaan selvityksillä, tutkimuksilla ja raporteilla. Julkisuudessa erikoisuudet, poikkeamat ja ennen kaikkea riskit saavat suhteettoman painoarvon. Media ei yleensä kysy ongelman mittakaavaa vaan vaatii ehdotonta vakuutusta siitä, että riski ei koskaan toteudu.

Keskuudessamme kulkee vääriä profeettoja, jotka on helppo tunnistaa mutta vaikea torjua.

Tarkoitan kemian kieltäjiä, älyllisiä homeopaatteja ja liikevoiton tuomitsijoita; ihmisiä, jotka markkinoivat ”inhimillisenä” tai ”hyvän elämän” ratkaisuna teknologian jarruttamista tai jopa teknisen kehityksen kellon kääntämistä taaksepäin – siis yhteiskunnan alkeellistamista.

Heidän tehtävänsä vaikeutuisi huomattavasti, jos heidät asetettaisiin loogiseen syyniin.

 

Kirjoitus kuuluu Uuden Suomen Puheenvuorossa julkaistavaan Suomen idea –blogikirjoitussarjaan. Se on lyhennelmä Suomen idea -kirjassa (Docendo, 2016) julkaistusta tekstistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Keskuudessamme kulkee vääriä profeettoja, jotka on helppo tunnistaa mutta vaikea torjua."

Olen samaa mieltä, tämä on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma (http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221928-t...):

"Helsingin sanomat kysyy, että onko maailma siirtymässä totuuden jälkeiseen aikaan? (HS 28.8.2016)

Itse koen, että olemme eläneet tuossa ajassa jo pitkään, sillä niin pitkään kuin muistan, olemme voineet tasaisin väliajoin lukea mediasta sellaisten ihmisten kannanottoja, jotka valehtevat työkseen."

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Pahimpia vääriä profeettoja ovat nuo taloustieteilijät, joista yksi sanoo yhtä ja toinen toista. Yrityksen taloustiedettä voisi opettaa lukiossa, vaikka ei oikeastaan ole edes kyse tieteestä.

Harva taloustieteilijä on puuttunut siihen, ettei kilpailukykyä, tuottavuutta, robottien määrää jne pidä vertailla valtioiden tasolla, vaan toimialoittain, koska eri maiden toimialaprofiilit ovat erilaisia.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Taloustieteen sijasta pitäisi kouluissa opettaa talousoppia - talouden perusasioita, joista sentän vallitsee melkoinen yksimielisyys. Tietenkin voisi myös opettaa taloudesta sellaisia asioita, joista on erilaisia perusteltuja näkemyksiä.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Matti Apusen mukaan on ilmeisesti hyvä ajatella oikein ja opettaa lapsia ajattelemaan oikein, jotta markkinataloutta kunnioitaan ja liikevoittoja himoitaan tarpeeksi. Markkinatalous on ihmisen luoma epätasa-arvoinen järjestelmä, jolla on ollut kiistatta luontoa liikaa kuormittavaa toimintaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Markkinatalous on demokratiaa parhaimmillaan. Kaikki saavat sitä mitä itse haluavat, eivät sitä mitä joku toinen ylhäältä määrää.

Enemmän markkinataloutta, kiitos.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Tyhjästäkö ne halut päähän putkahtavat?

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Oppiaineeksi pitäisi ottaa etiikka. Sekä henkilökohtaisella- että yritystasolla vapaan markkinatalouden vastapainoksi.Ainakin peruskurssi kaikille pakolliseksi.
Ahneuden ekonomia ja sen soveltaminen on johtanut tilanteeseen, jossa 1% maailman väestöstä omistaa enemmän kuin loput 99%.Onko se eettisesti oikein?
Omaisuuden keskittyminen jatkuu ja markkinavoimat haravoivat yhä uusia alueita, joissa tuotanto on edullisinta.On siinä tietenkin se hyvä puoli,
että nälässä ja köyhyydessa olevat ihmiset saavat työtä -usein orjatyötä valvotuissa olosuhteissa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Suomen idea on kyllä kovin,kovin ahdas tässäkin kirjoitelmassa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Se, että esittää hyvä ehdotuksen, kuten Apunen on tässä tehnyt, ei tarkoita, että se olisi samalla tarkoitettu kaiken kattavaksi ehdotukseksi. Varsinkin kohta:
"olen sitä mieltä, että voisimme aloittaa heti huomenna palauttamalla koulujen opetussuunnitelmiin logiikan – argumenttien taiteen, joka jo antiikissa ymmärrettiin välttämättömäksi tiedon rakennuspuuksi" tuntuu erityisen tarpeelliselta.

Käyttäjän MariHakkala kuva
Mari Mattila

Suosittelisin myös ajankohtaisohjelmien juontajille lyhyttä peruskurssia taloustieteestä! Toinen kovin tarpeellinen kurssi olisi lähihistoria.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"Suosittelisin myös ajankohtaisohjelmien juontajille lyhyttä peruskurssia taloustieteestä! Toinen kovin tarpeellinen kurssi olisi lähihistoria."

Kaikki tarpeellista, mutta ensiksi aritmetiikan alkeet, miljoonan ja miljardin erottaminen toisistaan.

Käyttäjän teroexpat kuva
Tero Toivonen

Kirjoituksessa on ideaa. Jos vaikka poistetaan uskonnon opetus ja lisätään kouluun logiikan opetus. Siis terveen järjen opetus. Kuka sitä vastustaisi? Paitsi tietysti kirkko, mutta pääsisikö se nyt koulun opetusohjelmaan, jos ei aiemmin olisi ollut?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Apunen on sitä mieltä, että "voisimme aloittaa heti huomenna palauttamalla koulujen opetussuunnitelmiin logiikan – argumenttien taiteen, ..."

Jossain vaiheessa peruskoulussa aloitettiin matematiikan opetus joukko-opilla. Sehän oli logiikkaa jos mikään, mutta kokeilu ilmeisesti epäonnistui. Oliko ongelmana, ettei osattu perustella ja motivoida joukko-opin merkitystä?

Kun aloitin 1960-luvun puolivälissä opintoni TKK:ssa, matematiikan apulaisprofessorina aloitti tähtitieteilijä Raimo Lehti. Hän radikaalisti muutti aiemman matikan opetuksen siellä, ja pohjusti kaiken joukko-opilla. Ei ole oppi ojaan kaatanut.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Joukko-oppiin perustuva matematiikan opetus oli kyllä periaatteessa hyvä idea matemaatikon kannalta, mutta se ei ottanut huomioon opetattavien kehitysvaihetta, joten tulos oli susi.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #19

Kokemukseni mukaan lapset ovat hyvin vastaanottavaisia, tabula rasa.
Mutta, jos opettajat ja vanhemmat eivät ymmärtäneet...?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

TV:ssä keskusteli mm. EU:sta ja vapaakaupasta kolme suomalaista MEP:iä, osa heistä uskonvarmuudella ja julistavaan sävyyn.
Ei ollut ihan helppo torjua puheenvuoroissa esille tulevaa ns. väärää profetiaa, sillä toimittaja katsoi viisaaksi olla haastamatta näitä MEP:ejä, eikä lisäkysymyksillä porautunut asioiden ja heidän väitteidensä perustuksiin.
Katsoja koki helposti toimittajan suojelevan näitä keskustelijoita hankalilta kysymyksiltä, joten hän osallistui itsekin leikkiin, vaikka oli avainasemassa.

Mitä tulee kouluun, opetukseen ja niistä kehkeytyvään kykyyn ajatella, olisi syytä tutkia myös opettajankoulutusta, pääsykokeiden painotuksia, oppilaiden ja henkilökunnan rekrytointiperusteita sekä koko tieteenalan (kasvatustiede) omia kaanoneita ja niiden sovelluksia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ns. kasvatustieteillä on ollut jo 35 vuotta mahdollisuus osoittaa, että digiteknologia yleisesti ottaen edistää oppimista ja että hyöty/panos on hyvä. Sellaista ei ole nähty ja kaikki merkit viittaavat siihen, että koulujen digiteknoistamisesta tulee kallis katastrofi.

"Australialainen Sydney Morning Herald julkaisi huhtikuussa artikkelin, jossa kerrotaan kuinka Australiassa useat huippukoulut ja yksityiset kuten katoliset koulut ovat vähentäneet tablettien ja läppärien käyttöä luokkahuoneissa. Sosiaalista mediaa vierastetaan osana oppimista. Sydney Grammar -koulun rehtori John Vallance totesi haastattelussa perinteisten opetusmetodien olevan syväoppimisen kannalta edelleen tehokkaampia."

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Tuon saatan kyllä uskoa.

Jos tänään kuolisin, niin kyllä olisi muuten aika monta prosenttia elämästä tullut vietettyä ruutujen äärellä.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Kovin on vaatimaton tämä Matti Apusen Suomi-idea: kameralistista näpertelyä keskiasteen oppilaitosten valinnaisten aineopintojen kanssa.

Seuraava esiintyjä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Gurut toisensa jälkeen ammutaan täällä alas, mutta totuus on kuitenkin se, että blogissa ei voi kirjoittaa kuin lyhennelmän. Siksi yksi blogi on kuin twiitti, eikä siinä voi tehdä kaikkia onnelliseksi. Varsinkaan kun kukaan ei tahdo antautua yhden totuuden varaan, joka annetaan meille Suomi-idean nimellä.

Apusen asia on yksi osa Suomi-ideaa ja jokaiselle kirjassa esiintyvälle on annettu osa, joka ei voikkaan olla koko ratkaisu. Minusta Apusen kirjoitus on asiaa ja hän puuttuu hyvin tärkeään epäkohtaan, muutos olisi kovin tervetullut.

Kiitän kirjoittajaa, että on ottanut juuri tämän asian esille. Vaikka monista kirjoitus tuntuu kapea-alaiselta on kuitenkin tärkeä osa kokonaisuutta. Kiitos!

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

"Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että voisimme aloittaa heti huomenna palauttamalla koulujen opetussuunnitelmiin logiikan – argumenttien taiteen, joka jo antiikissa ymmärrettiin välttämättömäksi tiedon rakennuspuuksi."

OPSO:n puhtaaseen logiikkaan kuulunee myös se, ettei sukupuolia laskettaessa tarvitse mennä kahta pitemmälle...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Logiikka on sisäisesti faktathjää, eikä johda mihinkään. Politiikka on ei-yhteisten asioiden hoitoa, mihin logiikka ei pure lainkaan.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Mitenniin politiikka on "ei-yhteisten asioiden hoitoa"?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #17

Byrokraatit hoitavat yhteiset asiat, politiikka tarvitaan tehtäessä lehmänksuppoja asioista, joiista erilaisia mielipiteitä.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Samalla voitaisiin poistaa opiskelijoilta pakolliset oppilaskuntajäsenmaksut. Ylimääräinen rahameno jo köyhiltä opiskelijoilta, jota on tähän mennessä käytetty lähinnä Vihreiden vaalityöhön ja linja-autossa ulostamiseen.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Aika monella työpaikallakin olisi varmasti parempi yhteen hiileen puhaltamisen meininki, jos henkilöstö ymmärtäisi, kuinka yritystalous toimii, mistä ne palkkarahat tulevat ja miten oma toiminta siihen vaikuttaa. Koulussa se pitää jo opettaa.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kokoomuksen johtajavaihdoksesta alkanut keskustaan ja sdp:hen vyörynyt puolue-elinten aikuistuminen ei vielä ole saavuttanut perussuomalaisia. Päinvastoin Helsingin "Universtaan" lainaama dosentti Arto Luukkanen laajentaa asiantuntemustaan puolueen ajatuspaja Suomen Perustan ohjelmatehtailuun, vaikka monikaan ei universtaan ulkopuolella kaipaa virallista kansallista näkökulmaa, eikä nimiä Georg Henrik von Wright, Esa Saarinen, Ilkka Niiniluoto, Pekka Himanen.

Kulttuurin sivistystasoa sanotaan voitavan mitata sillä miten tavallisten ihmisten silmissä ihmisarvo toteutuu vastuunkantajien kohdalla. Tietääkö kukaan mitä Pekka Himaselle nykyisin kuuluu? Mies sai miljoonatuen pääministeri Jyrki Kataiselta ja kulttuuriministeri Stefan Wallinilta, mutta sitten hylättiin kuin märkä rätti. Enpä haluaisi olla hänen housuissaan.

Jokainen on oman elämänkokemuksensa perusteella filosofi.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Mihin ovat unohtununeet väittelytaidon ja puhetekniikan opinnot. Suomalaiset kyllä osaavat kinaamisen argumenttien puutteessa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Jokohan se mediakriittisyys tuli oppiaineeksi peruskouluun?

Opetuksen painottuneisuus voi edelleen johtua humanistisesta opettajankoulutuksestamme. Kun opettajakuntamme ylläpitää kuplaansa, jossa luonnontieteet ja matematiikka ovat tylsiä ja vaikeita oppiaineita. Ja kun oppilas oppii inhoamaan, niin se on ihan ok ja ymmärretävää? Kielet, historia ja yhteiskuntaoppi niitä "sivistäviä". Ylioppilastutkinnon kielipainotteisuus on vähän horjahtanut, muttei olennaisesti.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mediakriittisyyttä ei voi olla ennenkuin perusteet hallinnassa.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Perhosen siiven iskut Amazonilla voivat aiheuttaa seurauksia toisella puolella palloa, kuten myös Matti Putkosen havainnoimat tuulivoimaloiden siivet lepakoihin, ja nettivaikuttajan Pekka Himanen-kommentti päätoimittaja Markku Huuskon blogissa 28.10. filosofi Himasen ilmestymiseen Norjan prinssin rinnalla Lumisohjo- tapahtumaan (eng. Slush) Helsingissä 31.11.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo perhosefekti on hömppämetafora, joka syntyi lähtökohtanaa aloiturarvon pyöristyksestä alkeellisessa ilmastomallissa.

Terho Nikulainen

Peruskoulun opetuksessa tarvitaan logiikan opetuksen lisäksi kuvataiteen ja liikunnan opetusta, näitä jälkimmäisiä nykyistä enemmän, ja logiikka pitäisi ottaa itsenäiseksi oppiaineekseen.

Jos oppilas ei kiinnostu logiikan opetuksesta, hänellä olkoon vapaus olla opiskelematta sitä. Ei se kaikille sovellu. Taloustieteellisiä teorioita on ehkä turha opettaa peruskoulutasolla, koska kaikki mitä taloustieteen nimissä opetetaan, on mennyttä maailmaa. Tulevaisuus on se, mihin on osattava valmistautua.

Mutta jos opettaja ei itse ole kiinnostunut logiikan hienoudesta, kuvataiteen syvyydestä ja liikunnan äärimmäisestä tärkeydestä ihmisyksilön ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta, opettaja tulisi vaihtaa. Oppilaat ovat ansainneet joka aineessa kunnollisen opettajan. Joten opettajakoulutus on se, mikä kaipaa reformia ja koulujen rekrytointien on tapahduttava siten, että kyseisten oppiaineiden erityisosaajien sana painaa eniten virkoja täytettäessä.

Koululaitos, jossa peruskoulussa tajutaan logiikan, kuvataiteen ja liikunnan tärkeys, valmistaa kriittisiä ja itsenäiseen ajatteluun pystyviä opiskelijoita keski- ja korkeakouluasteen opintoihin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mielenkiintoista tuo logiikkaintoilu. Päätöksen ja ongelmien ratkaisu ei perustu kouralliseen logiikan sääntöjä.

Terho Nikulainen

Lauri, sinulta jäi ehkä huomaamatta, että Matti Apunen esitti kourallisen oppiaineita, joista logiikka on vain yksi:

"Miksi lukioissa ei opeteta omana aineenaan taloustiedettä, jossa yhdistyvät käytännöllisellä tavalla matematiikka, psykologia ja jopa filosofia?"

Itse suosittelen opetussuunnitelmaan näiden oppiaineiden trioa: logiikka, kuvataide ja liikunta.
Ei mikään niistä yksinään ole tavoittelun ja intoilun arvoinen, vain nimenomaan tuo yhdistelmä on se, mikä tuottaa korkeatasoista ja laajakatseista ajattelua, joka on kaukana yksisilmäisyydestä. Kaikkien muiden tärkeiden oppiaineiden ohella, tietenkin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ei logiikka tuota ajattelua luovuudesta puhumattakaan. Tietokoneiden heiniä.
Kuvataiteesta ja liikunnasta samaa mieltä, josei mennä kilpaurheiluun, missä tsvoitteena olla paras jossakin tyhjänpäiväisessä.

Arvo Kukko

Kyllä tietokoneiden kylmän logiikan ja inhimilliseen päätöksentekoon liittyvä täydellisen logiikan puutteen välille jää liian suuri kuilu. Onhan sellainen myös nähtävissä misten ja naisten logiikan välillä.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Mistähän Wahlroosille on syntynyt käsitys, että Suomessa kaikki on ostettavissa?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kenties Wahlroos perustaa omien aistiensa välittämiin havaintoihin. Moderni ihminen.

Tai Serlachiuksen Mäntästä tulleen Matti Putkosen toteuttamaan työväenpuolueeseen ilman sosialismia, tilalla nationalismia. Vanha tarina näkymättömästä kädestä joka perusti kirkkoja, kouluja ja lääkäriasemia Mänttään rahan kasautuessa viisaisiin käsiin.

Timo Peuraniemi

Tähän jatkoksi toteaisin, että olisimmepa kuinka hyviä kauppamiehiä tahansa, mutta meillä ei ole mitään sellaista myytävää ja sillä hinnalla, jotta muut sitä ostavat, ei rahaa ole tulossa Suomeen. Käsittääkseni maamme hyvinvointi on perustunut suurelta osin kauppaan ulkomaille. Bulkin myynti ei enää kannata kaltaisellemme maalle. Tuotot tulevat korkean osaamisen tuotteista. Muiden tekemien keksintöjen kopioiminen ei ole kannattavaa, itse meidän on uudet tuotteet luotava. Tässä ovat luonnontieteet ja (uusien) teknologioiden hallitseminen tärkeää.

Jo peruskoulussa on merkityksellistä antaa opiskelijoille myönteinen kuva luonnontieteistä ja opettaa luonnontieteellisten lainalaisuuksien ymmärtämistä pikemmin kuin yksittäisiä faktoja. Tämä on uudenkin opetussuunnitelman tultua käyttöön vaikeaa, vähäisen tuntimäärään vuoksi, sekä myös Suomen kouluissa ylläpidetystä luonnontieteiden ja teknologian vaikeiden ja tylsien asioiden maineesta. On se luonnontieteellis - tekninen tieto ja ymmärrys sivistystä siinä missä muutkin oppiaineet !

Vanhastaan luonnontieteilijät eivät ole kovin usein hakeutuneet päättäviin tehtäviin kouluissa ja heidän aineensa jäävät helposti muiden jalkoihin. Ainoa poikkeus on matematiikka, jolla on niin paljon merkitystä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Toivoisi enemmän luonnontieteilijöitä mukaan päättämään peruskoulun opetuksesta. Joskus tuntuu, että luonnontieteellinen näkökulma on koulun kehittämisessä jäänyt kovin pintapuoliseksi.

Toimituksen poiminnat